Tähän asti on tullut reissattua johonkin joka viikonloppu, joten viettelin nyt pari viikonloppua ihan Sao Joséssa säästääkseni vähän rahaa ja kerätäkseni voimia tuleviin seikkailuihin. Viime viikonloppuna kävin irkkupubissa kuuntelemassa paikallista rokkibändiä, joka osoittautui yllättävän hyväksi. Aamuherätys sunnuntaina oli hieman vaikea, mutta loistava päivä noin tunnin ajomatkan päässä olevalla Ubatuban rannalla pelasti päivän. Rannalle pääsin paikkakunnalla myöskin majailevan ruotsalaistytön porukassa ja onnistuin saamaan edes vähän lisää rusketusta etten kalpene ihan täysin Suomen intiaaneille takaisin tullessa :) Biitsillä oli menossa surffikisat ja noin palosammuttimen kokoisten pikkusurffareiden taidonnäytteiden katselu oli hyvää viihdettä Acaí-sorvettien ja politiikan puhumisen lomassa.
Ubatuban rantaa vuoriston toisella puolella
Töissä on ollut kiireistä mutta projekti etenee hyvin. Tällä viikolla suurin osa tutkimuskeskuksen porukasta oli suunnittelupalaverissa toisella paikkakunnalla, joten viettelin koko viikon labrassa harjoitellen vähän portugalia. Perjantaina aloin ihmetellä miksi puolet tarvitsemistani näytteistä puuttuu, ja paljon pictionarya ja käsipuhetta sisältäneen keskustelun jälkeen selvisi että maanantain briiffauksessa tulkki ei ollutkaan kääntänyt kaikkia kohtia tutkimussuunnitelmasta, eli kaikkia tarvitsemiani koepisteitä ei oltu tehty. Enää viisi viikoa jäljellä sisältäen raportin kirjoituksen, eli kiire tulee mutta näinpä se aina taitaa mennä.. ensi viikolla on uusi viikko :) Muutoin porukka sekä labrassa että yleisesti koko maassa on uskomattoman auttavaista ja iloista. Välillä kyllä suomalaiseen melankoliaan tottuneena tuntuu että tarviiko sitä koko ajan hymyillä, mutta toisaalta kymmenisen kunnon aamuhalia ja aitoa hymyä laittaa huonomminkin alkaneen päivän yleensä käyntiin. Muistettaisiimpa mekin olla näin sydämmellisiä toisia kohtaan muutoinkin kuin kesäaikaan!
Täksi viikonlopuksi ennustettiin sadekelejä, joten päätin vietellä rauhallisen viikonlopun töiden ja historiikin parissa Sao Joséssa. Tänään kaupunki juhli 124-vuotispäiväänsä ja kaupunginpuistossa oli konsertti jota kävimme työkaverin kanssa kuuntelemassa vähän aikaa. Paikan päällä selvisi, että esiintyjät soittivat ainoastaan elektronista musiikkia; ei sillä että minulla kyseistä musiikkityyliä vastaan olisi mitään, mutta bailaaminen päivänvalossa 10-18 -vuotiaiden teinien kanssa ei jotenkin tuntunut ihan omalta jutulta joten päädyimme viettämään loppupäivän ostoskeskuksessa ja juoruamaan kahvikupposen ääressä.
Konsertti Parque da Cidadessa
Varasin myös viimein liput Foz do Iguassulle, missä vietän viimeisen viikonloppuni Brasiliassa kun muiden mahdollisten lentojen hinnat hipoivat jo pilviä. Vielä viisi mukavaa viikkoa aikaa vietellä brassielämää ja sitten koittaakin jo paluu Suomen värikkääseen syksyyn :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti