Reilun parin viikon työrupeaman jälkeen tunsin jo kovasti ansainneeni loman, ja otin pari päivää vapaata paikallisen Corpus Cristin juhlan ympärille suomalaisen juhannuksen aikaan. Olin kuullut että Parati olisi näkemisen arvoinen paikka lähikulmilla, ja siinä lähellä oli sopivasti reppureissaajien suosima Ilha Granden paratiisisaari joten buukkasin hostellit ja otin keskiviikkoaamuna bussin kohti Paratia. Päivä oli vähän turhan kuuma ja kaunis istuttavaksi bussissa ja pimeähän se jo oli kun saavuin perille. Olin fiksuna tyttönä katsonut googlemapsista valmiiksi hostellin sijainnin ja patikoin sinne kolmisen kilometria. Olin kartan mukaan kyllä oikeassa paikassa, paitsi että hostelli ei ollut siellä missä sen piti olla. Yksi rantahostellin pitäjistä oli neuvonut minulle paikan jo bussiasemalla, mutta en tietenkään uskonut koska minä ite! Noh, kyseisen hostellinpitäjän tönö sijaitsi sen hostellin paikalla missä minulla piti olla varaus ja omistaja soitti ystävällisesti oikeasta hostellista minulle autokyydin takaisin keskustaan :)
Parati on ollut Brasilian kultakuumeen aikana parhaat päivänsä nähnyt kolonialistisen arkkitehtuurin kruununjalokivi, joka on suojeltu ja julistettu maailmanperintökohteeksi. Vanha kaupunki on suljettu liikenteeltä ja kuhisee kesäaikaan turisteja ihailemassa valkoiseksi kalkittuja taloja ja mukulakivikatuja. Kaupunki on myös brasilian suurinten kirjamessujen pitopaikka, ja kaupunkiin on asettunut liuta kirjailijoita ja taiteilijoita asumaankin asti joten kirjakahviloita ja ateljeita löytyi useampiakin.
Paratin rannikko on myös kaunista ja veneellä pääsee liudalle autiosaaria ja uskomattomia rantoja. Halusin kuitenkin metsään (sisämaan kasvatti, minkäs sitä itelleen voi) ja otin paikallisbussin vuoristoon missä patikoin pienehkölle vesiputoukselle. Ilma oli harmaahko mutta uimassa piti tottakait käydä vaikka purovesi olikin kohtuullisen viileää. Illalla kierreltiin kaupungilla hostellissa samassa huoneessa asuneen brassitytön kanssa katsomassa Corpus Cristin juhlintaa. Corpus Cristiin torstaina liittyi uskonnollisten kuvien tekeminen kaduille, ja vanhan kaupungin kadut täyttyivät värikkäistä kristus-, neitsyt maaria ja lintu -akselilla pyörineistä kuvista joita lapset ja nuoret olivat värkänneet koko päivän. Kirkossa pyöri messu non-stoppina koko illan ja kävimme kuuntelemassa vähän aikaa. Kirkkokokemus katolisessa kirkossa poikkeaa täysin luterilaisesta koruttomuudesta. Kirkossa on värejä, siellä taputetaan, soitetaan oikeasti kaunista musiikkia ja ihmiset juttelevat keskenään! Hämmentävää mutta hauskaa.
Parati oli ihan kiva nähdä, mutta profiili oli vahvasti keski-ikäseen pariskuntaan kallellaan, ja lomakauden ruuhkasta huolimatta iltaelämää ei ollut nimeksikään. Olipahan rauhoittava loma :)
Paratin jälkeen suuntasin Angra dos Reis:n, josta otin lautan Ilha Grandelle. Ilha Grande on nimensä mukaisesti ISO saari, joka on sen ainutta kylää Abraãta lukuunottamatta luonnonpuistoa. Saarelta löytyy autiorantoja, vesiputouksia, vuoristoa ja kaikkea mitä nyt aktiivilomalainen voi kaivata. Angrassa missasin tietysti ensimmäisen lautan ja jouduin odottelemaan kolme tuntia - talviaika ei varsinaisesti ole turistikautta.. Viimein Ilha Belalle päästyäni saimme parin aussin kanssa neuvoteltua hostellin kohtuuhintaan ja sijainti oli ehkä paras mahdollinen Abraãn päärannan kauimmaisessa päässä jonne möly ei kuulunut yöllä. Illallaksi löysin seuraa myöskin yksin matkaavasta norjalaisesta, jonka englantia oli luojan kiitos helpompi kuunnella kuin aussien mongerrusta (piti kysyä kolme kertaa ennen kuin sain selvää sanasta fruit..).
Abraã, Ilha Belan ainut kylä.
Snorklailu oli numero ykkönen "mitä haluan tehdä lomallani" listassa, joten perjantaiaamuna otin laivamatkan siniselle laguunille ja parille biitsille missä kävin tiirailemassa kaloja ja koralleja. Vesi ei varsinaisesti ollut lämmintä, joten välillä piti käydä uimalenkki ennen kuin jaksoi taas olla paikallaan ja keskittyä kauniiseen vedenalaiseen elämään. Suomeen palattua alkaakin kova säästökuuri sukelluskurssia varten :)
Seuraavaksi päiväksi olin suunnitellut patikointia saaren toiselle rannalle, mutta ilma oli niin kaunis että en halunnut viettää sitä metsän varjossa. Ratkaisin dilemman vuokraamalla rannalta kajakin ja vietin päivän meloen rantaviivaa pitkin. Rankkaa oli mutta huisin hauskaa, taas syttyi yksi harrastuskipinä lisää :D
Lähibiitsi melontareissun alkupäässä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti