Puista ja vähän muista

Paljon kertomista ja vähän aikaa kirjoittaa! Ollaanpas siis tehokkaita ja aloitetaan jostain täysin turhasta, eli puista.

Minusta on nimittäin hyvää vauhtia kasvamassa puunhalailija. Ei sillä että männyissä ja koivuissa nyt mitään vikaa olisi, mutta on nämä kukkivat tapaukset vaan vähän eri asia. Siinä missä suomessa auton päältä kaavitaan kuraa ja räntää, täällä autot peittyvät puista tippuviin tuoksuviin kukkiin (kyllä, jossain syvällä se minussakin romantikko asuu!). Isosta vaaleanpunapallokukkapuusta (joo, tosi tieteellistä tiedän) en saanut kuvaa, mutta ne oli täynnä kolmen miehen nyrkin kokoisia vaaleanpunaisia palloja eikä puissa ollut vielä lehtiä. Kelta-vaaleanpuna-viher-oranssi katupuukuva on kyllä jotain mitä tulen kaipaamaan :)

Noh, sitten muihin asioihin. Toissa viikonloppu meni vielä flunssan kourissa mikä oli varmaan suurin syy siihen että ehdin muun muassa halailemaan puita. Viime viikonloppuna menin kaverin kotikotiin Rio de Janeiron osavaltiossa olevaan pikkukylään jonka nimeä en muista kirveelläkään. Lauantaina käytiin Angra dos Reis´n vieressä lomakeskuksessa josta kaverin veljellä oli osake. Käytännössä tämä tarkoitti suljettua aluetta jossa rikkailla on loma-asunnot, kaikennäköisiä viihdekeskuksia ja yksityinen ranta..näitä on täällä paljon. Paremmat asunto-alueetkin ovat turvallisuuden takia kunnon betonimuurein ympäröityjä ja porteilla on vartijat, mutta myös lähes kaikissa kaupungin kerrostalo-osakeyhtiöissä on aidat ja porttivahti.

Brasilialaisesta asumisesta voisi kertoa vielä sen verran, että talon ulkokuoreen harvemmin satsataan. Useimmat talot on ympäröity (kyllä, taas kerran) kunnon betonimuurilla joka joskus maalataan sateenkaaren väreillä kunhan on ensin varmistettu että koko kadulta ei löydy samaa väriä. Hyvin hoidetultakin kadulta saattaa löytyä välistä pari hylättyä betonimörskää tai autiotontteja joita käytetään autojen hautausmaana. Kuulostipa negatiiviselta, mutta juuri tätä väririkkautta ja vaihtelua täällä rakastan! Puutarhat ovat harvoin suomalaisella tasolla hoidettuja, joitain kukkia ja hedelmäpuita saattaa löytyä mutta yhteenkään puutarhatonttuun en ole vielä törmännyt. Puutarha näyttää käytännössä tarkoittavan nurmikenttää josta voi vielä kaiken kuolleen heinän keskeltä erottaa pari vihreää laikkua, sekä paria palmua tai hyvällä tuurilla mangopuuta. Jos insinööreily joskus tulee kannattamattomaksi, voisin alkaa markkinoimaan puutarhatonttuja brasiliaan :)

 Rantaa lomakeskuksesta Angran lähellä

Pikkukaupungin menoa

Nautin suunnattomasti pikkukylän menosta, Angran kauniista rannasta ja kaverin ihanasta ja iloisesta suvusta joka tuli sunnuntaina isäinpäivälounaalle. Parasta täällä on ehkä ihmisten auttavaisuus ja ystävällisyys. Jopa brasilialaiset itse varoittelevat että täällä törmää monesti tyyppeihin jotka koittavat vain etsiä hyötyä toisista, mutta minulla on käynyt kyllä hyvä tuuri ja olen löytänyt ainoastaan ystävällisiä ja auttavaisia tapauksia.

Huomenna matka jatkuu kohti Iguassun putouksia jossa vietän pidennetyn viikonlopun. Aikaa ei välttämättä jää kirjoitella lähtöviikolla, mutta kirjoitellaan viimeiset osat vaikka sitten kotisuomesta.

Siellä sitä eucaa kasvaa